Taran runoja

Laitan tänne runojani. Toivoisin rakentavaa kommenttia. Nämä ovat auringon laskusta, se saa minut inspiroitumaan.

Katson laskua auringon. Katson, katson aina vaan.
Siitä silmiäni irti saa en.
Sitä rakastan, sitä katson. Aina vain katson.
En voisi siitä luopua, kuolisin, pimeys tulisi,
minut sisään imaisisi, en koskaan sinua näkisi.
Se ei totta olla voisi, ei! Rakastan sitä, laskua auringon.


Katson laskua auringon. SE on kaunis,
niin salaperäinen.
Se on kaunista.
Siitä en silmiäni irti saa.
Huomaamattani tuuli yltyy,
aallot kohti vyöryvät,
minut mukaansa kaappaavat.
Itken, kyyneleeni muuttavat
meren vielä suolaisemmaksi.
Ajelenhdin ajelehtimistani
kunnes taas näen auringon,
näen aamun.
Nousen rantaan ja näen sen taas.


Nauran laulan
auringonlaskuun saakka, sitä iltaa unohta en.
Sitä iltaa, kun tanssin laskuun auringon
ja kun lopetin, lisää pyysit.
Jatkoin ja lopulta väsyin.
Suljit minut syliisi.
Lepään hetken,
katson sinua.
Olet yhä se sama,
jonak näin äsken.
Et miksikään muuttunut,
minua rakastat ja
minä sinua.
En sitä iltaa unohda,
jos joskus yhdessä tanssimme auringonlaskuun.
Siitä nauttisin,
siitä ilta tulisi paras elämässäni.


Katson lumoutuneena
kun aallot meren
kuljettavat laivani kohti ulappaa.
Katson katsomistani kunnes
aalto veneen yli pyyhkäisee
ja minä, minä itkemään rupean.
Joku tulee taakseni,
lohduttaa.
Se olet sinä,
sinä, joka on minulle
se kaikista paras.
Sinua rakastan.
Nousen ylös,
katson taas merelle.
Näen sen ja toisen,
toisen laivan.

Tosi kauniita runoja kaikki, mutta (aina tuo hirveä mutta ;D) aika monessa runossa käsiteltiin samoja asioita.
Voisit myös vaihtaa viimeisen runon loppuun näin: Näen sen ja toisen, sen toisen laivan.

Muista kirjoitusvirheet!

Ai poistaa vai? Haa, mutta valtaa maailman!

Niin kirjoitusvirheet tulisi korjata, niin saa paremmin selvää :>

Ihania runoja, ja pyhä jysäys, olet vasta kymmenen! Jatka runojen kirjoittelua, ja myös tarinoitten. (;